maanantai 12. elokuuta 2019

Sveitsin Pizol –vaellus upeissa maisemissa


Vietimme kesällä 2018 reilut kaksi viikkoa Sveitsissä ja teimme loman aikana kaksi erillistä vaellusreissua. Koko perheen voimin suuntasimme ensin Engelbergiin ja kaksistaan karkasimme puolestaan Pizoliin. 

Pizol sijaitsee St. Gallenin kantonissa reilun tunnin junamatkan päässä Zürichistä. Lähdimme matkaan aikaisin aamulla, tarkoitus kun oli ehtiä illaksi takaisin kaupunkiin. Matka taittui mukavasti junalla. Sää oli mitä parhain ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta koko päivän ajan. Kuten jo aiemmassa postauksessani kirjoitin, vuorille ei todellakaan kannata lähteä huonolla säällä.



























































Pizolissa teimme upean 5 –järven vaelluksen ( 5 –lake hike). Tarkempaa tietoa reitistä löytyy täältä. Matkan kestoksi oli arvioitu 4 h 30 min. mutta tällä reitillä etenimme rivakasti ja selvisimme matkasta neljässä tunnissa. Luin kerran postauksen vaeltamisesta, jossa kirjoittajan mielestä arvioidut vaelluksen kestot ovat ”urheilijoiden” laatimia ja turhan optimistisia. Minun kokemukseni mukaan arvioidut ajat pitävät kyllä aika hyvin paikkansa ja on ”mitoitettu” ihan tavallisille patikoijille. Lasten kanssa vaeltaessa varaamme kuitenkin aina hieman enemmän aikaa matkantekoon. Vaelluksen kesto on tärkeää erityisesti jos tarvitsee gondolihissikyydin vielä alas vuorilta ennen hissien sulkeutumista.  





















































































Moikka!






























Olemme tehneet useita vaelluksia Alpeilla, mutta koskaan liikkeellä ei ole ollut niin paljon ihmisiä kuin tuona päivänä. Yleensä reittien varrella tulee toki vastaan myös muita reippailijoita, mutta tällä reitillä vaeltajia oli ihan jonoksi saakka. Alpeilla on tapana ”moikkailla” vastaantulevia patikoijia ja minusta tämä on ollut aina tosi kiva tapa. Pizolin reissulla moikkailut kuitenkin jäivät kun vastaan tuli solkenaan porukkaa. 































Tällä reissulla myös eväiden suhteen oli pientä ongelmaa. Olimme kyllä hankkineet kunnon eväät, mutta aamutohinassa unohdimme (tai mieheni unohti!) leivän kotiin. Vaellusreissulla yksi kohokohta on juuri eväshetki ja tällä kertaa jouduimme tyytymään pelkkään juustoon. Juusto sentään oli hyvää sveitsiläistä laadukasta Gruyère -juustoa, yhtä lemppariani. Vaellus kuitenkin päättyi ravintolaan, ja pääsimme syömään ja juomaan kunnolla ennen kotimatkaa.


Prost!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti